Fidan tammikuun 2009 kehitysyhteistyön uutiskirje käsittelee työstämme täällä Tansaniassa. Kirje antaa tietoa Tansanian kaupunkien nuorista ja nuorisotyön tukiohjelmasta ja samalla tavaa myös mahdollisuuden tukea työtä taloudellisesti. Kirjeen pitäisi avautua alla olevasta linkistä. (Kuvannut Jani Salokangas Sansibarilla 2007)

kotikaupunkien-ojista.pdf

Albinos are very rare. It is thought that approximately one out of every 20,000 people of this world are albino. However, the figures in Tanzania are very different. Officially there are about 4,000 albinos registered in the country, but the figure is thought to be much greater. Some estimate up to 173,000 albinos. In a country with the population of around 40,000,000 people, these figures are dozens if not a hundred times greater then the world average. Living as an albino under the Tanzanian ‘angry’ sun (’jua kali’ as the locals say) isn’t easy. All kinds of skin diseases are every day life for albinos. Nonetheless, at the moment the albinos have something much more severe and evil to fear over. (photo taken by Juha Huttunen in Tanga 2008)

Albiinot ovat erittäin harvinaisia. On arvioitu, että maailmassa joka 20,0000 ihminen on albiino. Nämä luvut ovat hyvin erilaiset Tansaniassa. Virallisesti maassa on 4,000 albiinoa, mutta arvioita niiden todellisesta määrästä on aina 173,000 asti. Maassa, jonka väeästöluku on noin 40,000,000 miljoonaa tämä tarkoittaa moninkertaista, jopa satakertaista, poikkeamaa maailman keskiarvosta. Albiinon elämä Tansanian ‘vihaisen’ auringon alla (’jua kali’ niin kuin paikalliset sitä kutsuvat) ei ole helppoa. Monenmoiset ihotaudit ovat osa albiinojen jokapäiväistä elämää. Kuitenkin albiinoja uhkaa tällä hetkellä jokin vihaista aurinkoakin paljon pelottavampi ja pahempi vaara. (kuvannut Juha Huttunen Tangassa 2008)

–

Many of the indiginous religions believe that albinos are witches of some sort and their souls are immortal and continue living among us even after death. Their body part are believed to possess supernatural powers that witchdoctors can use for making all kinds of potions.  Since March of last year, over two dozen albinos have been hunted down by mobs killed and hacked to pieces. The youngest of these victims was a seven-month-old baby. It is believed that most of the body parts are systematically being transported across the borders to Congo, where they are sold to various witch doctors for high prices. Tanzanian police are currently working hard to crack down on this horrific business. (photo taken by Jani Salokangas in Dar es Salaam 2008)

Monen kansanuskonnot uskovat, että albiinot ovat jonkin sortin noitia ja heidän sielunsa ovat kuolemattomia ja jatkavat eloaan meidän keskuudessa kuolemankin jälkeen. Heidän ruuminosien uskotaan pitävän sisälläänsä taikavoimia, joista noitatohtorit voivat loihtia mitä ihmeellisempiä rohtoja. Viimevuoden maaliskuusta lähtien rikollisjoukot ovat tappaneet ja paloitelleet yli kaksi tusinaa albiinoa Tansaniassa. Nuorin näistä uhreista oli seitsenkuinen poikavauva. Rikolliset kuljettavat suurimman osan ruumiinosista Tansanian rajojen ulkopuolelle Kongoon, jossa ne myydään kovilla hinnoilla täkäläisille noitotohtoreille. Tansanian poliisi on tehostanut toimintaansa tämän järkyttävän bisneksen pois kitkemiseksi. (kuvannut Jani Salokangas Dar es Salaamissa 2008)

–

Albinism, like other physical disabilities, is a stigma in Tanzania. However, steps are being taken forward. Now for the first time in Tanzania’s history two disabled people have been selected to be Members of Parlament (MPs), one of them an albino, Mrs. Al-Shymaa Kway-Geer. Needless to say, she is really putting in an effort to fight this evil. Also, last year Free Pentecostal Church or Tanzania (Fida’s partner in Tanzania) was the first church in the whole of Africa to launch it’s own disability policy. Mrs. Al-Shymaa took part in the launching ceremony. (above Member of Parliament Al-Shymaa Kway-Geer, photo taken by Jani Salokangas in Dar es Salaam 2008)

Despite all this surrounding evil, there is still is hope of a better future. There is commonly used phrase by Edmund Burke that says: “All it takes for evil to prevail is that good men (and women) do nothing”. Luckily there is a flip-side to this coin and people are opening their eyes to it. (below ’March for Albinos’, photo taken by Juha Huttunen in Tanga 2008)

Albinismi, kuten muutkin fyysiset vammaisuudet, on stigma Tansaniassa. Kuitenkin askelia on otettu eteenpäin. Nyt ensimmäistä kertaa Tansanian historiassa eduskuntaan on valittu kaksi vammaista valtuutettua joista toinen, Al-Shymaa Kway-Geer, on albiino. Se on varmasti sanomattakin selvää, että hän on laittanut omat kortensa kekoon tämän pahuuden pysäyttämiseksi. Lisäksi, viime vuonna Free Pentecostal Church of Tanzania (Fidan kumppanikirkko Tansaniassa) oli ensimmäinen afrikkalainen kirkko joka teki oman virallisen vammaisjulkilausuman (disability policy). Rouva Al-Shymaa oli läsnä tämän julkistamistilaisuudessa. (yllä Member of Parliament Al-Shymaa Kway-Geer, kuvannut Jani Salokangas Dar es Salaamissa 2008)

Kaikesta ympärillä olevasta pahuudesta huolimatta on vielä toivoa paremmasta tulevaisuudesta. Eräs yleisesti käytössä oleva Edmund Burken sanonta on, että: “Jotta pahuus voittaa tarvitaan vain hyviä miehet (ja naisia), jotka ovat tekemättä mitään”. Onneksemme tällä totuudella on myös kääntöpuoli ja ihmiset ovat avanneet silmiään sille. (alla kuva albiinomarssista, kuvannut Juha Huttunen Tangassa 2008)

Onnela is a 25-house village that we live in. It was originally built in 1973 for Finnish development aid workers residing in Dar es Salaam. Since the 90s-or-so, the village has been open for everyone to live in, in exchange for rent money, that is. Since then, Finnish missionaries have been occupying houses there. At the moment there are two Fida families living here, us and family Salokangas. I think we are the only Finns living on the compound at the moment (oh, except for Päivi across the road). The rest are Germans, Swiss, Israeli, Tanzanian, English, etc. Up until now, it has been the property of the Finnish government, but last month, the village was officially handed over to the Tanzanian government.

Onnela on asumamme asuinalueen nimi. 25 talon asuinalue on rakenettu aikoinaan (vuonna 1973) suomalaisille kehitysaputyöntekijöille, jotka asuivat Darissa. Joskus 90-luvun vaihteessa asuinalue avattiin myös muillekin, määrättyä vuokraa vasten tietenkin. Siitä lähtien suomalaiset lähetystyöntekijätkin ovat asuttaneet Onnelaa. Tällä hetkellä täällä asuu meidän lisäksi yksi lähettiperhe, Salokankaat. Me taidamme ollakin ainoat suomalaiset, jotka asuvat Onnelassa täysipäiväisesti (niin, ja yksi Päivi myös). Muuten täällä asuu saksalaisia, sveitsiläisiä, tansanialaisia, israelilaisia, englantilaisia, jne. Aina viime vuoteen asti asuinalue on ollut Suomen valtion omistuksessa, mutta viime kuussa Onnela luovutettiin virallisesti Tansanian valtiolle.

–

Sirkku attended the ceremony as representative of the Finnish School that gathers within the Onnela area. She is one of the two teachers. During the ceremony, she also held a short speech and signed a new 5-year rent contract with the new owners for the use of the class facilities.

Sirkku osallistui luovutusseremoniaan Suomikoulun edustajana. Hän on toinen Suomikoulun opettajista. Tilaisuuden aikana hän piti pienen puheen ja allekirjoitti uuden viiden vuoden vuokrasopimuksen luokkahuoneen käytöstä uusien omistajien kanssa.

–

Below, the Ambassador for Finland, Mr. Juhani Toivonen, handing over the ceremonial keys of Onnela to the head of the Tanzanian Building Association (or something like that?). Considering the fact that the handing-over process took a total of 14 years, this was a special day for both parties.

Yllä Suomen suurlähettiläs, Juhani Toivonen, luovuttaa Onnelan juhlallista avainta Tansanian rakennusliiton johtajalle. Ottaen huomioon, että luovutusprosessi kesti kokonaisuudessaan 14 vuotta tämä oli kummallekin osapuolelle juhlapäivä.

–

Daniel had the opportunity of attending the ceremony as a representative of the tenants. The few hours of sweating in the heat paid off well at the end, when we were served cold drinks and delicious bites.

Daniel sai osallistua tilaisuuteen asukkaiden edustajana. Parin tunnin hikoilu sai palkitsevan lopun kun tilaisuuden jälkeen tarjoiltiin kylmiä juotavia ja pientä naposteltavaa.

New Year’s Eve is a busy time at our house. In addition to the usual New Year’s Eve Party, we have the priviledge of celebrating the birthdays of both of our children, Benjamin born in 2005 and Daniella in 2007. As you might imagine, we had a blast.

Uuden vuoden aatto on kiireellistä aikaa meillä päin. Tavanomaisten uuden vuoden juhlan lisäksi me saamme juhlistaa kummankin lapsemme syntymäpäivää. Benjamin on syntynyt vuonna 2005 ja Daniella 2007. Kuten varmasti arvaattekin meillä on hullun hauskaa.

-

Daddy was especially pround of the cake he baked (read bought) for Benjamin.

Isukki oli erityisen Benjaminille ylpeä leipomastaan (lue ostamastaan) syntymäpäiväkakusta.

–

After the birthday parties, we continued on the celebrate the new year. ‘Sädetikut’ were a fan favorite.

Syntymäpäiväkemujen jälkeen jatkoimme uuden vuoden juhlistamisella. Sädetikut olivat lasten lemppareita.

All dressed up for the party.

Juhlanmukaisissa vetimissä.

–

The Spiderman suit and morning stockings were a success.

Hämäkkimiespuku ja ‘joulusukat’ olivat menestys.